*

The all seeing guy

Kaikki blogit puheenaiheesta Kainuu

Kainuun piispa

Mies kutsuu itseään kaupunkilaispojaksi ja toimi pitkään Helsingin piispana. Hän tuli tänään puhumaan meille, Suomussalmemme 150-vuotisjuhlan kunniaksi. Ainahan olen pitänyt tästä miehestä, mutta jos minulta kysytään kuka on Suomen todellinen arvojohtaja, niin Eero Huovinen hän olisi, ilman muuta.

Gulo gulo piipahti kanalassamme

Meidän korpitilallamme on pieni kanala, jossa tähän asti eli kymmenkunta maatiaiskanaa. Viime päivinä meillä on ollut kunnioitettu ja varsin arvokas vieras (MMM:n korvaushintavaatimus 16 500 euroa), joskin alunperin uskoimme tämän kuokkavieraan olevan kettu tai mahdollisesti minkki. Sitä viimeistä vastaan viritimmekin, vielä eilen illalla, minkkiloukun, koska kahtena yönä peräti 4 kanaa oli tapettu.

Postiauto Kontiomäki-Suomussalmi (1920-luku)

Tämä kuva on sen verran komea (ja siihen liittyvät tekijäoikeudet jo mennyttä aikaa), että sen kunniapaikka on tässä! Kainuun ensimmäinen postiauto, joka liikennöi vuodesta 1924 lähtien kolmesti viikossa 90 kilometrin pituisella linjalla Kontiomäki-Suomussalmi. Vuonna 1927 auto siirrettiin linjalle Suomussalmi-Kuhmo. Kuva on 1920-luvun puolivälistä (Lähde: Perinne albumi-kirja/Kainuu).

 

Joen- ja koskenlaskua 7,5 km

Asumme erään jokijärven rannalla ja kerran vuodessa on mahdollista tulla pitkämatkalaisena rantaan, jokea pitkin eli vesiteitse. Järvemme jäät lähtivät lähes kokonaan vappuna ja se oli riittävän hyvä syy viedä vene kauemmas ja laskea jokea alas. Upea sää oli myös vahva houkutin. Isojoki saa alkunsa valtakunnan itärajamme vedenjakajalta ja muuttuu Suoronjoeksi sen jälkeen kun Ryötinjoki siihen yhtyy. Sulamisvettä on tähän aikaan vuodesta sen verran paljon, että sen kolme koskea muuttuvat lähes kulkukelpoisiksi.

Hepoköngäs ja Koiteli

Kävin eilen Haukiputaalle katsomassa miten vene on talvehtinut Perämeren rannalla, jolloin samalla tarjoutui mahdollisuus seurata tämän vuoden jäiden lähtöä. Menomatkan ensimmäisenä pysähdyksenä maamme suurimman vesiputouksen, Hepokönkään, maisemat. Hepoköngäs sijaitsee Kainuussa, Kiiminkijoen latvavesistössä, ja oli komeana, vielä osittaisen jään peitossa.

V gostjach u Ilmari v Finljandii

Talvisodan päättymisen muistoksi pieni delegaatio Petroskoista kävi lauantaina vierailulla Raatteen tielle (mm. Raatteen Portin muistomerkillä), jonka jälkeen kutsuin heidät kylään, juomaan kuppi "tsuajua", heidän paluumatkallaan Vartiuksen rajanylitysasemalle. Joukossa oli Karjalan television edustaja, joka teki "helikopterillaan" komean videon korpitilastamme. Tuntuu mukavalta ja oikealta ylläpitää hyvät kansalaissuhteet itärajamme ylitse, kaikesta huolimatta. Ainakin meillä on paljon hyviä ystäviä Venäjällä ja näin tulee pysymäänkin.

Kunnolla koivuklapeja

Kevättalvi on seuraavan talven polttopuulle sitä parasta tekoaikaa. Yksityismetsässä harvennushakkuu oli menossa ja sieltä ostimme kertaheitolla kunnon kuorman: täysrekka koivua (51 kiintomottia!) ja, kuten kaikki tietävät, koivu on polttopuiden aatelia. Nyt (varovastikin arvioituna) polttopuumme pitäisi riittää 4-5 vuodeksi. Perinteisellä tyylillä tuollaisen määrän tekeminen klapeiksi olisi kestänyt lähes iäisyyden, mutta hyvältä kaveriltani sain lainaksi järeän klapikoneen, jolla työ sujuu kuin tanssi (poikki, halki ja pinoon).

Savusauna

Rakensin, joutessani, savusaunan vanhoista hirsistä ja ihan itte. Vaimoni ehdotuksen pohjalta siitä tehtiin kombi-sauna eli sellainen, jossa on niin savukiuas kuin jatkuvalämmitteinen kiuas. Yllättävän kätevä ratkaisu. Savusaunan saa seuraavana aamuna jatkokäyttöön yhdellä pesällisellä ja varsinaisen savukiukaan lämmitysvaiheen lopussa kekäleet voi työntää tavalliseen kiukaaseen. Kun on muka kiire, niin silloin lämmitetään tuota jatkuvalämmitteistä (savukiukaan lämmitys kestää noin 4-6 tuntia).

Palvaus - lampaanviulu

Pääsiäiseen kuuluu (monen mielestä) palvattu lammasliha. Erityisesti lampaanviulu on varsinaista herkkua. Ohessa lyhyt kertomus palvilihan valmistuksesta, jossa kuvat kertonevat lähes kaiken. Lähiseudulta ostettu lammas paloiteltiin, jolloin palvaamiseen varattiin pari paistia sekä pari lapaa. Lihaan voidaan ruiskuttaa 10%:n suolaliuos. Tähän tarkoitukseen käytetään 25 ml ruisku, jossa on vahva neula. Yhteen lampaanviuluun ruiskutetaan noin 6 ruiskutusta (noin 5 cm välein). Toinen vaihtoehto on lihojen pitäminen suolaliuoksessa neljän vuorokauden ajan.

Lehtikaali (jatko)

Pari vuotta siten kirjoitin, miten erinomainen kasvi on lehtikaali. Pikku hiljaa kasvin suosio on kasvussa, mutta silti sen viljely ja käyttö on edelleen minimaalista, verrattuna Keski-Eurooppaan. Oheisesta kuvasta näkee, että lehtikaali ei ole moksiskaan Suomen talvesta. Itse asiassa sen maku paranee pakkasten tulon jälkeen. Kävin juuri hakemassa lehtikaalin lehtiä lumisateen keskeltä. Ohessa eräs käyttömuoto: keiton raaka-aineena.

LEHTIKAALI - BOERENKOOL

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset

Julkaise syötteitä